HYBRIT-hankkeen seuraava vaihe saa tukea Ruotsin energiavirastolta

Vedyn suorapelkistyksen pilottilaitos käynnistettiin Ruotsin Luulajassa 31. elokuuta. Nyt käynnistyvät valmistelut laajemman teollisen mittakaavan demonstraatiolaitoksen testien toteuttamisesta. Ruotsin energiavirasto on nyt myöntänyt HYBRIT Development AB:lle 22 miljoonan kruunun osarahoituksen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kartoittaa demonstraatiolaitoksen edellytyksiä. Tutkimus keskittyy muun muassa suunnittelun, laitossuunnittelun, tekniikkavalintojen, logistiikkaratkaisujen ja etenkin sijainnin kysymyksiin.

"Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme jälleen Ruotsin energiaviraston tuen ainutlaatuiseen yhteistyöhön fossiilivapaan teräksen arvoketjussa", sanoo Andreas Regnell, HYBRIT Development AB:n hallituksen puheenjohtaja ja Vattenfallin strategisen kehityksen johtaja.

Prosessi ja konsepti ovat monimutkaisia ja laajoja, joten teollisen prosessin jäljittelemiseksi mahdollisimman hyvin ja muun muassa tekniikkavalintojen määrittämiseksi on tärkeää suorittaa demonstraatiovaihe.

"Demonstraatioskaalan laajat tutkimukset, joissa tämä projekti on ensimmäinen askel, ovat välttämättömiä, ennen kuin voidaan siirtyä laajamittaiseen teolliseen toteutukseen. Terästeollisuuden masuunien osuus Ruotsin fossiilisista hiilidioksidipäästöistä on suuri, noin 10 % ja Suomessa noin 7 % Tämä on merkittävä askel Ruotsin teollisuuden siirtyessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä", sanoo Klara Helstad, Ruotsin energiaviraston kestävän teollisuuden yksikön johtaja.

Demonstraatiolaitoksen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2023 ja tavoitteena on sen käyttöönotto vuoteen 2025 mennessä. Ajatuksena on pystyä demonstroimaan täysimittainen tuotanto, jonka kapasiteetti on hieman yli miljoona tonnia rautaa vuodessa, eli noin viidesosa LKAB:n Malmbergetin kokonaiskäsittelykapasiteetista ja lähes puolet SSAB:n Luulajan masuunin tuotantokapasiteetista. Tavoitteena on saavuttaa ensimmäisenä maailmassa fossiilivapaan teräksen arvoketju vuoteen 2026 mennessä.

Hanketta rahoittaa Industriklivet, joka on hallituksen pitkän aikavälin investointituki teollisuuden siirtymisessä nollapäästöihin.