SSAB sijoituksena
SSAB:n strategia pyrkii turvaamaan yhtiön pitkän aikavälin kyvyn tuottaa arvoa osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille.
SSAB:n strategia pyrkii turvaamaan yhtiön pitkän aikavälin kyvyn tuottaa arvoa osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille.
SSAB:n tärkein taloudellinen tavoite on saavuttaa alan johtava kannattavuus ja tuottaa vakaata kassavirtaa, millä mahdollistetaan velan vähentäminen ja osinkojenmaksu.
SSAB:lla on neljä päämarkkina-aluetta:
1. Nauha-, levy- ja putkituotteet, Pohjoismaat
2. Kvarttolevyt, Pohjois-Amerikka
3. Autoteollisuuden premium-teräkset (Advanced High-Strength Steels, AHSS) globaalisti
4. Lujat teräkset (Quenched & Tempered, Q&T ja AHSS) globaalisti
SSAB:lla on johtava asema Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kotimarkkinoilla. SSAB:llä on nauha- ja levytuotteissa noin 40-45 %:n markkina-osuus Pohjoismaissa. Pohjois-Amerikassa SSAB on suurin levytuottaja lähes 30 %:n markkina-osuudellaan.
SSAB:lla on myös johtoasema nuorrutusteräksissä (Q&T) ja valikoiduilla pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) segmenteillä erikoislujien terästen tuottaja maailmassa. SSAB:llä on johtavat tuotemerkit, ainutlaatuinen tuotevalikoima ja asiantuntemus, ja yhtiö on investoinut merkittävästi tuotantokapasiteettiinsa. Useimpien teräksenkäyttäjien on jatkuvasti parannettava tuotteidensa materiaali- ja energiatehokkuutta sekä suorituskykyä, mikä on keskeinen ajuri SSAB:n erikoislujien terästen kysynnän kasvulle. Erikoislujat teräkset mahdollistavat kevyempien, vahvempien ja kestävämpien sovellusten kehittämisen. Kasvu erikoisteräksissä, palveluissa sekä muissa premium-tuotteissa tarkoittaa parempaa tuottoa, sillä kannattavuus näillä alueilla on parempi.
SSAB on laatinut strategisen tiekartan tavoitteenaan olla maailman ensimmäinen fossiilivapaan teräksen tuottaja ja tarjota asiakkaille fossiilivapaita teräksiä vuonna 2026. SSAB:n hallitus teki tammikuussa 2022 suuntaa-antavan päätöksen yhtiön pohjoismaisen ohutlevytuotannon perusteellisesta uudistamisesta ja vihreän siirtymän nopeuttamisesta. Päätöksen taustalla on fossiilivapaan teräksen voimakkaasti kasvava kysyntä. Tavoitteena on korvata nykyinen ohutlevytuotantojärjestelmä ns. minimill-pohjaisella tuotannolla, joka tarjoaa laajemman tuotevalikoiman ja paremman kustannusaseman. Tavoitteena on samalla päästä suurelta osin eroon hiilidioksidipäästöistä noin vuonna 2030, eli 15 vuotta aiemmin kerrottua nopeammin. Suunnitelman toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.