Energia- ja kaasutuotannon osastopäällikkö Thomas Hälleberg oli yksi niistä, jotka osallistuivat työhön uuden työtavan luomiseksi.

”Aiemmin oli vaikea tietää, mitä riskit pitäisi priorisoida. Tämä luettelo sisältää määritellyt alueet sekä selkeät ohjeet siitä, kuinka toimia, joten on helppoa käydä riskit läpi ja sisällyttää ne päivittäiseen työhön”, hän toteaa.

 

Erityiset riskit

Inger Eriksson, joka on johtanut työtavan luomiseen liittyvää työtä, selittää, että uutta on erityisistä riskeistä puhuminen. Ne ovat riskejä, joita ei voi hallita.

”Jos hallitsemme riskimme, kyseessä ei ole erityinen riski, eikä se tarvitse samanlaista huomiota. Kaikessa lyhykäisyydessään voimme sanoa, että meidän on tarkistettava luettelon painopistealueista, onko juuri meidän työryhmämme tai vuoromme käsiteltävä erityisiä riskejä.”

Mahdolliset erityiset riskit viedään sitten riskientunnistamisluetteloon, joka on MIA:ssa.

”Emme halua mutkistaa asiaa, vaan ennemminkin tehdä riskien parissa työskentelyn mahdollisimman helpoksi kaikille arjessa. Siksi olemme päättäneet käyttää jo hyväksi havaittuja menetelmiä ja prosesseja, kuten PDCA-sykliä (plan–do–check–act, suunnittele–toteuta–tarkista–kehitä) ja päivittäistä ohjauskokousta”, Inger Eriksson selittää.

 

Parantunut riskitietoisuus

Thomas Hällebergille ja hänen työtovereilleen riskienhallinnasta on tullut säännöllinen osa joka tiistaista kehittämiskokousta.

”Joka tiistai käytämme puoli tuntia siihen, että käymme läpi joitakin luettelon 27 painopistealueesta, ja jos löydämme erityisen, käsittelemistä vaativan riskin, viemme sen riskientunnistusluetteloomme”, hän selittää ja kertoo, että uusi työtapa on jo tuottanut tuloksia, sillä riskitietoisuus on parantunut.
”Riskit ovat osa arkea, asiaa ajatellaan enemmän, ja asioita nähdään enemmän sen kautta, että keskustelemme riskeistämme jatkuvasti.”

Kuuntele, kuinka Thomas Hälleberg ja Anders Svensson kertovat lisää uudesta riskienhallintaa ja riskitietoisuutta edistävästä työtavasta.