HYBRIT-hankkeen käynnistivät vuonna 2016 kolme omistajayhtiötä SSAB, LKAB ja Vattenfall. Vetyvarastolla on erittäin tärkeä tehtävä fossiilivapaan raudan ja teräksen tuotannon kokonaisarvoketjussa. Tuottamalla fossiilivapaata vetyä, kun on paljon sähköä, esimerkiksi paljon tuulta, ja käyttämällä varastoitua vetyä sähköjärjestelmän kuormittuessa, voidaan tulevaisuudessa taata vakaa fossiilivapaan teräksen raaka-aineen eli rautasienen tuotanto.

“Ruotsi luo uusia työpaikkoja johtamalla ilmastonmuutoksen siirtymää, ja HYBRIT on hyvä esimerkki sen tekemisestä vihreällä teknologialla ja innovaatioilla. Kun rakennamme tulevaisuuden energiajärjestelmää, meidän on hyödynnettävä mahdollisuuksia varastoida energiaa ja varmistettava, että suuret energiankäyttäjät voivat olla joustavia kulutuksessaan. Tämä on juuri se, mitä HYBRIT tekee ainutlaatuisella vetyvarastollaan,” sanoo energia- ja digitaalisen kehityksen ministeri Khashayar Farmanbar.

”Haluamme kehittää HYBRIT-hanketta siten, että se sopii hyvin tulevaisuuden sähköjärjestelmään, jossa on nykyistä sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa. Varasto on ainutlaatuinen ja HYBRIT-hanke osoittaa jälleen kerran johtoasemansa fossiilivapaaseen siirtymisessä. HYBRIT on erittäin tärkeä voidaksemme vastata ilmastohaasteeseen ja mahdollistaa fossiilivapaan elämisen yhden sukupolven kuluessa,” sanoo Andreas Regnell, Hybrit Development AB:n hallituksen puheenjohtaja, Senior Vice President ja Strategic Development -johtaja Vattenfallilta.

”SSAB:llä on mahdollisuus muuntaa tuotantonsa ja poistaa 10 % Ruotsin ja 7 % Suomen hiilidioksidipäästöistä, ja tämä vie meidät jälleen askeleen lähemmäksi tavoitetta. Vetyvarasto on tärkeä osa vakaan terästuotannon varmistamisessa ja virstanpylväs HYBRIT-hankkeen kehityksessä,” sanoo SSAB:n teknologiajohtaja Martin Pei.

”Vetykaasu ja sen varastointi ovat keskeisiä siirtymässämme. Neljän vuoden kuluttua HYBRIT-teknologiaa tullaan käyttämään laajassa mittakaavassa ensimmäisessä demonstraatiolaitoksessa Jällivaarassa. Sen jälkeen suunnitelma on rakentaa lisää rautasienilaitoksia. LKAB:sta tulee siten yksi Euroopan suurimmista vedyn tuottajista ja tämä pilottiprojekti tarjoaa arvokasta osaamista jatkuvalle työlle luoda maailman ensimmäinen fossiilivapaa arvoketju rauta- ja terästeollisuudelle,” sanoo LKAB:n strategisten projektien johtaja Lars Ydreskog.

”Pilottilaitos on tärkeä, jotta todella testataan ja ymmärretään, kuinka laajamittainen vedyn varastointi toimii. Vetykaasun varastointi tulee olemaan tärkeä palapelin pala rauta- ja terästeollisuuden fossiilivapaassa arvoketjussa, mutta myös tulevaisuuden vahvassa sähköjärjestelmässä,” sanoo Klara Helstad, Ruotsin energiaviraston yksikönpäällikkö.

Teknologia kaasun varastointiin suljetussa maanalaisessa kalliokammiossa (LRC) on hyvin testattu ja sitä on käytetty Etelä-Ruotsissa noin 20 vuoden ajan maakaasun varastointiin. Nyt tekniikka ottaa askeleen eteenpäin ja sitä kehitetään vedyn varastointiin ja varastoa tullaan käyttämään entistä dynaamisemmin, täytön ja tyhjennyksen tapahtuessa rinnakkain vedyn tuotannon kanssa.

Varasto on 100 kuutiometrin koelaitos. Myöhemmässä vaiheessa voidaan rakentaa merkittävämpi täysimittainen 100 000-120 000 kuutiometrin vetyvarasto, johon voidaan varastoida 100 GWh vetykaasuksi muunnettua sähköä. Se riittää täysimittaisen rautasienilaitoksen kolmen-neljän päivän kulutukseen.

HYBRIT-teknologian avulla SSAB voi vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia. SSAB, LKAB ja Vattenfall ovat investoineet itse vetyvarastoon kolmeen yhtä suureen osaan jaettuna yhteensä 259 milj. kruunua, ja Ruotsin energiavirasto tukee sitä 72 milj. kruunulla.

 

Faktat/vetykaasuvarasto

 

  • Vetykaasuvaraston rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2021. Varastossa testataan vedyn varastointia tunnetulla tekniikalla, ns. LRC (Lined Rock Cavern). Tämä tarkoittaa, että kaasu varastoidaan maan alle kalliohuoneeseen, jonka seinät on päällystetty valitulla materiaalilla tiivistyskerroksena.
  • Fossiilivapaa vetykaasu tuotetaan vesielektrolyysillä fossiilivapaalla sähköllä.
  • Kallion laatu on tärkeä. Svartöbergetin kallioperä koostuu pääosin amfiboliitista, jossa on pegmatiittia ja punaista graniittia.
  • Kalliovarasto, jossa kaasua säilytetään, on noin 30 metriä maanpinnan alapuolella ja 100 metriä sisäänkäynnistä.

 

Faktat/HYBRIT-hanke

  • HYBRIT-hankkeella SSAB, LKAB ja Vattenfall pyrkivät luomaan täysin fossiilivapaan arvoketjun kaivoksesta valmiiseen teräkseen, fossiilivapailla pelleteillä, fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä.
  • HYBRIT-teknologia korvaa masuuniprosessin, jolloin rautamalmiin perustuvassa teräksen valmistuksessa perinteisesti tarvittava hiili korvataan suorapelkistysprosessilla, jossa käytetään fossiilivapaata vetyä. Hiilidioksidin sijaan sivutuotteena tulee vettä.
  • Fossiilivapaan rautasienen tuotannon pilottilaitos Luulajassa otettiin käyttöön 31.8.2020. Seuraavaksi on suunniteltu Jällivaaraan demonstraatiolaitosta fossiilivapaan rautasienen tuotantoon teollisessa mittakaavassa vuodelle 2026.
  • SSAB valmisti maailman ensimmäisenä fossiilivapaata terästä, joka kehitettiin HYBRIT-teknologialla ja toimitettiin asiakkaalle elokuussa 2021.

 

Lisätietoja:
Hanna Hoikkala, SSAB, [email protected], +46 73–655 11 17
Magnus Kryssare, Vattenfall, [email protected], +46 76–769 56 07
Mikko Viitala, LKAB, [email protected], +46 70–309 8163

SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö. Yhtiön lisäarvoa tarjoavat tuotteet ja palvelut on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma. SSAB:llä on työntekijöitä yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on noteerattu Nasdaq Tukholmassa ja toissijaisesti Nasdaq Helsingissä.www.ssab.com. Löydät meidät myös sosiaalisesta mediasta: Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter ja YouTube.