Victoria Topor, viestintäharjoittelija, SSAB Americas

Aloitin vähän aikaa sitten viestintäharjoittelijana SSAB Americas-divisioonassa, ja tällä viikolla kävin tutustumassa SSAB:n Iowan tehtaaseen. En tiennyt, mitä matkalta odottaa, sillä en ikinä aiemmin ollut käynyt terästehtaassa. En osannut arvatakaan, miten paljon alkaisin arvostaa sitä työtä, mitä SSAB:llä tehdään.

Koneet, kemia ja tuotanto ylittivät kaikki aikaisemmat kokemukseni. Se oli aluksi liki musertavan vaikuttavaa, mutta kun aloin ymmärtää, mitä ympärilläni tapahtuu, ihastuin paikkaan täysin. Ihastelin tuotantoprosessin liekkejä, kipinöitä ja kuumuutta, ja olin vaikuttunut työntekijöiden taidoista ja sitoutumisesta. Pääsin näkemään, miten kierrätetystä romumetallista syntyy erittäin lujaa terästä kestävällä tavalla. Se auttoi minua ymmärtämään paremmin oman paikkani SSAB:ssä sekä oman työni merkityksen.

Suurimman vaikutuksen minuun teki sen näkeminen, miten kukin työntekijä huolehti omasta osuudestaan teräksentuotannossa. Aina kierrätetyn romumetallin keräämisestä ja sulattamisesta lopullisen tuotteen kemiallisen koostumuksen määrittämiseen – kaikissa työpisteissä oli sitoutuneita työntekijöitä, jotka halusivat esitellä minulle omat vastuualueensa. Vaikka koneet olivat pelottavia, minua ympäröivien ihmisten ansiosta tunsin oloni täysin turvalliseksi. Tämä omistautuminen ja turvallisuuden tunne saivat minut arvostamaan SSAB:n tuotteita ja työtä paljon aiempaa syvemmin.

Pääsin käymään myös tutkimus- ja kehitysyksikössä. Sekin on oma maailmansa. Vaikutuin työntekijöiden asiantuntijuudesta ja tietotaidosta. En arvannut näkeväni niin arvokkaita ja mahtavia laitteita, joiden avulla määritetään SSAB:n terästen rakenne ja ominaisuudet.

Yleisesti ottaen koko teräksentuotantoprosessi löi minut ällikällä. En ikinä unohda sitä tunnetta, minkä tehdas, ihmiset ja koneet minussa herättivät, ja tuntemukseni SSAB:tä kohtaan ovat nyt vahvempia.