Covid-19-pandemian alun jälkeen terästeollisuus elpyi maailmanlaajuisesti vuonna 2021 tasolle, jollaista ei ollut nähty sitten vuoden 2008 talouskriisin. Hyvä kysyntä, rajallinen saatavuus sekä globaalin teräskaupan väheneminen regionalisaation myötä nostivat hintoja kaikkialla maailmassa.
Viime vuosina teräksen hinnat ovat heilahdelleet ja niiden ennustettavuus on ollut heikko SSAB:n ydinmarkkinoilla. Covid-19-pandemian alun aikana vuonna 2020 toimitusketjut kärsivät ongelmista sekä Euroopassa että Amerikassa. Monet teräksentuottajat vähensivät kapasiteettiaan alkuvaiheen laskusuhdanteen aikana. Kysynnän kasvaessa hinnat alkoivat nousta vuoden 2020 loppua kohti ja nousivat lähes koko vuoden 2021 ajan ennätystasolle kaikilla markkinoilla. Kuumavalssatun kelan hinnat nousivat ennätystasolle Euroopassa heinäkuussa, 190 % verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2020. Amerikassa ne puolestaan nousivat 240 % verrattuna samaan ajanjaksoon edellisvuonna. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet jonkin verran, mutta rakenteellisesti terveempi kysynnän ja tarjonnan tasapaino on merkki siitä, että teräksen hinnat säilyvät hyvällä tasolla.
Teräksen maailmanlaajuinen kysyntä pysyi muuttumattomana vuonna 2020. Kysyntä laski Euroopan unionin markkinoilla 8 % ja Pohjois-Amerikan markkinoilla 15 %, mutta Aasian markkinoiden jatkuva kasvu kompensoi kysynnän laskun täysin. Teollinen toiminta elpyi kaikilla markkinoilla vuonna 2021, ja useimpien arvoketjujen varastotaso oli alhainen samalla, kun teräksen kysyntä nousi maailmanlaajuisesti 6 % ennätystasolle noin 1 875 miljoonaan tonniin. Se on luonut teräksen hinnalle viime aikojen suotuisat markkinaolosuhteet.
Erikoislujat teräkset tarjoavat monenlaisia etuja ja mahdollistavat vahvemmat, kevyemmät ja kestävämmät teräsratkaisut. Näiden terästen käyttö lisääntyy jatkuvasti ja niiden myynnin kasvu on tavanomaisia teräksiä vahvempaa. Eri segmenteillä toimivat asiakkaat pyrkivät vähentämään kustannuksia, parantamaan turvallisuutta ja keventämään tuotteidensa painoa käyttämällä erikoislujia teräksiä.
Teräksen ja muiden tärkeiden komponenttien, kuten puolijohdesirujen, puute vaikutti joihinkin sektoreihin vuonna 2021 ja heikensi jonkin verran talouskasvua. Useat ajoneuvovalmistajat joutuivat viivästyttämään tai vähentämään tuotantoa vuoden 2021 aikana puolijohteiden puuttumisen vuoksi. Myös kuljetuskapasiteetista, kuten kontti- ja kuorma-autokapasiteetista oli puutetta, mikä vaikutti moniin asiakassegmentteihin. Ilman näitä häiriöitä teräksen kysyntä olisi todennäköisesti ollut vielä suurempi vuonna 2021.
Kiinnostus vähäpäästöistä terästä kohtaan kasvaa. Ajoneuvoala tavoittelee nykypäivänä hiilineutraaliutta joidenkin toimijoiden, kuten Daimlerin/Mercedes-Benzin, Volvo Groupin ja Volvo Carsin, näyttäessä esimerkkiä. Se noudattelee selvästi yleistä trendiä asettaa Pariisin sopimuksen mukaisia tieteeseen perustuvia päästötavoitteita. Lähes 1 000 yritystä SSAB mukaan lukien on sitoutunut Science Based Targets -aloitteen hyväksymiin ilmastotavoitteisiin.
Teräksen maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti saavutti huippunsa vuonna 2015, jolloin Kiinan viranomaiset päättivät pysäyttää kapasiteetin laajentamisen edelleen ja poistivat noin 150 miljoonaa tonnia kapasiteettia. Tuotanto laski myös muilla alueilla, kuten EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa, kun markkinoilta poistettiin vanhentunutta masuunikapasiteettia. Nämä toimialan toimenpiteet ovat tehostaneet kapasiteetin käyttöä maailmanlaajuisesti keskimäärin 69 % vuosina 2010–2017 ja 79 % vuosina 2018–2021E. Terästeollisuuden kysynnän kasvaessa ja kapasiteetin lisääntyessä hallitusti lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisen terästeollisuuden käyttöaste on tulevina vuosina paljon paremmalla pohjalla.
Asiakkaiden uudet vaatimukset ja ennustettu hiilidioksidipäästöjen kustannusten kasvu ovat muuttaneet terästeollisuutta. Vuonna 2021 Euroopan komissio esitteli Fit for 55 -paketin, joka sisältää lainsäädännöllisiä ehdotuksia vuoden 2030 päästövähennystavoitteen lisäämisestä 40 %:sta vähintään 55 %:iin. Monet alan toimijat tutkivat uusia tekniikoita – myös vetypohjaisia – vastatakseen näihin uusiin vaatimuksiin. Se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että yhä useammat teräsyhtiöt siirtyvät masuunipohjaisesta tuotannosta valokaariuuneihin.
Kaupan esteitä oli alettu ottaa käyttöön kaikkialla maailmassa jo ennen Covid-19-pandemiaa, ja kaupan rajoitusten määrä on ollut maailmanlaajuisesti kasvussa viime vuosina. Yhdysvaltain tuontitullit lienevät esteistä tunnetuimpia, mutta toimiin on ryhdytty monissa muissakin maissa. Lisäksi Euroopan komissio on ehdottanut hiilitullimekanismia hiilivuotoriskin estämiseksi. Vuonna 2021 Yhdysvallat ja EU kuitenkin sopivat helpottavansa teräksen ja alumiinin tullimaksuja.
Kauppapoliittiset toimet sekä lisääntynyt paikallinen teräksen kysyntä ovat vähentäneet kauppaa erityisesti maantieteellisten alueiden välillä. Alueen rajat ylittävä teräskauppa (eli pois lukien esim. EU:n sisäinen kauppa) on vähentynyt yli 20 % viiden viime vuoden aikana ja se vastasi vain 13 %:sta vuoden 2020 maailmanlaajuisesta teräskysynnästä. EU, Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada ovat edelleen teräksen suuria nettotuojia. Vuonna 2020 kauppavaje oli 10 ja 18 miljoonaa tonnia. Kiina, joka on historiallisesti ollut teräksen merkittävä nettoviejä, on ollut nettotuoja osan vuotta 2020 vahvan kotimaisen kysynnän palautumisen jälkeen. Covid-19-pandemia voi vaikuttaa entisestään markkinoiden alueellistumiseen, sillä yritykset saattavat harkita toimitusketjujen paikallisuuden lisäämistä ja tukea talouden vihreää elvyttämistä paikallisesti esimerkiksi hiilitulleilla.
Kiinan reagointi Covid-19-pandemian aiheuttamaan taloudelliseen tilanteeseen nosti rautamalmin hintaa voimakkaasti. Kuukausia kestäneiden laajamittaisten sulkujen jälkeen Kiina reagoi tilanteeseen kiihdyttämällä rakentamisen investointeja. Samaan aikaan suuri kaivosmaa Brasilia kärsi huomattavasti Covid-19-pandemiasta, ja monet kaivokset joutuivat vähentämään tuotantoa. Vuonna 2021 rautamalmin hinnat nousivat ennätystasolle, yli 220 dollaria tonnilta, mutta alkoivat laskea kesäkuussa ja olivat vuoden loppuun mennessä noin 120 dollaria tonnilta Kiinan tilanteen vakauduttua.
Koksin hinnat olivat vuonna 2021 aluksi noin 100 dollaria tonnilta. Kova kysyntä ja rajoitettu saatavuus aiheuttivat kuitenkin kovan hinnannousun, ja hinta oli vuoden loppuun mennessä ylimmillään yli 400 dollaria tonnilta.
Kierrätysmetallin hinnat Yhdysvalloissa pysyivät vuonna 2021 vakaina ja korkealla tasolla, 400–500 dollaria tonnilta. Jatkossa erityisesti premiumtasoisen kierrätysmetallin kysynnän odotetaan kasvavan, kun valokaariuuneja rakennetaan lisää ympäri maailmaa.
SSAB:n toimialaa ovat levymuotoiset hiiliteräkset, ts. teräkset, joissa on tietty hiilipitoisuus ja jotka on valssattu litteiksi levy- tai nauhatuotteiksi. SSAB:n teräksentuotantokapasiteetti on noin 8,8 miljoonaa tonnia vuodessa, joten se on pieni toimija globaaleilla teräsmarkkinoilla. Tästä syystä SSAB erikoistuu ja keskittyy neljälle alasegmentille, joilla sillä on vahvat markkina-asemat:
SSAB:llä on johtava asema Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kotimarkkinoilla. SSAB:llä on nauha- ja levytuotteissa noin 40 %:n markkinaosuus Pohjoismaissa. Pohjois-Amerikassa SSAB on suurin levytuottaja noin 30 %:n markkinaosuudellaan. SSAB:llä on myös johtoasema nuorrutusteräksisissä nauha- ja levytuotteissa (Q&T) ja valikoiduilla pitkälle kehitettyjen erikoislujien terästen (AHSS) segmenteillä erikoislujien terästen tuottajana maailmassa. SSAB:llä on johtavat tuotemerkit, ainutlaatuinen tuotevalikoima ja asiantuntemus, ja yhtiö on investoinut merkittävästi tuotantokapasiteettiinsa.
Edellä mainitut markkina-alueet kattavat noin 3 % globaaleista hiiliteräsmarkkinoista. SSAB on muutakin kuin teräksenvalmistaja: se on myös teräksen ja muiden metallien jakelija tytäryhtiönsä Tibnorin kautta ja tarjoaa teräspohjaisia rakennusratkaisuja tytäryhtiönsä Ruukki Constructionin kautta.
SSAB:n palvelemia asiakassegmenttejä ovat raskas kuljetuskalusto, rakentaminen ja infrastruktuuri, autoteollisuus, teollisuuden sovellukset, rakennuskoneet (ml. nostimet), energia sekä materiaalin käsittelylaitteet (ml. kaivosteollisuus). Kotimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa standarditeräksiä myydään myös teräspalvelukeskusten ja jakelijoiden kautta.
