Miltä autojen käyttö – ja liikkuminen ylipäänsä – näyttää vuonna 2030? Tässä jutussa perehdymme autojen omistamiseen ja yhteiskäyttöön vaikuttaviin tekijöihin sekä robottiautojen mahdollisuuksiin. Lisäksi pohdimme, mitä vaikutuksia koronapandemialla on tulevaisuuden liikkumiseen.
Siitä lähtien kun Henry Ford esitteli T-mallin vuonna 1908, erityisesti Yhdysvalloissa on toisteltu mantraa siitä, että jokainen haluaa ajaa omaa autoa. Se ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa.
Auton hankinta- tai yhteiskäyttöpäätös (kimppakyydit mukaan lukien) perustuu paitsi siihen, miten usein autoa tarvitsee ja mitä tapoja työmatkan kulkemiseen on, myös muun muassa
On myös muistettava, että olosuhteet muuttuvat. Kovan luokan autoharrastaja voi elämänmuutoksen – vaikkapa muuton, vammautumisen tai yksinkertaisen elämän kaipuun – myötä joutua miettimään, haluaako hän todella auton vai pelkästään sen tuoman liikkumisen helppouden.
Liikkumisen lähitulevaisuuteen liittyy paljon muuttujia, joita ei voi ennustaa tarkkaan. Joidenkin asioiden toteutuminen vaikuttaa kuitenkin väistämättömältä seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Mahdollisimman pienestä hiilidioksidi-intensiteetistä muodostuu tärkeä kilpailutekijä autonvalmistajien välille. Auton ostajat määrittävät auton kokonaispäästöt ikkunatarrojen ja verkkosivujen avulla. Autojen valmistukseen käytettävien materiaalien valmistajat joko vähentävät materiaalien hiilipäästöjä tai kärsivät markkinaseuraukset. Ketterät toimittajat kehittävät innovaatioita, tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä autonvalmistajien kanssa – ja menestyvät.
Moni uskoo, että kokemamme koronapandemia on maailmaan kaikkien aikojen eniten vaikuttanut kriisi. (Vuoden 1918 espanjantauti jylläsi monessa maassa ja tappoi valtavasti ihmisiä, mutta maailma oli tuolloin kuitenkin huomattavasti vähemmän verkottunut kuin nykyään.) Mitä COVID-19-kriisin kaltaiset pandemiat merkitsevät liikkumiselle pitkällä aikavälillä?
Koronavirus aiheuttaa häiriöitä autojen myyntiin myös jatkossa siihen asti, kunnes käytössä on tehokkaita hoitoja, rokotteita ja/tai vasta-ainetestejä tai toimiva sosiaalisen (fyysisen) etäisyyden käytäntöjen ja testaus- ja jäljitysmenettelyjen yhdistelmä.
Pitkällä aikavälillä COVID-19 ja vastaavat pandemiat voivat itse asiassa jouduttaa polttomoottoreista vaihtoehtoisiin tekniikkoihin siirtymistä. Taudin seurauksena merkittävä osa maailman väestöstä kärsii hengitystieongelmista, joten hallitukset ottavat saasteettoman liikkumisen edistämisen huomioon talouden elvytyspaketeissaan. Kaiken sähköistämiseen tähtäävä suuntaus saa lisävauhtia. Sen ajamat ratkaisut, jotka perustuvat nykytekniikan uusiin sovelluksiin, kuten mikroverkkoihin ja ajoneuvosta sähköverkkoon suuntautuvaan V2G-tekniikkaan, osoittautuvat yllättävän energiatehokkaiksi ja toteuttamiskelpoisiksi jo nyt.
Maailma palaa tuskin koskaan entiselleen koronakriisin jälkeen. Meistä jokainen on vastuussa siitä, että tämä väite toteutuu myös myönteisessä mielessä.