Vastuullisen teräksen käyttöä koskeva tutkimus paljastaa autoteollisuuden ajattelutavat, tavoitteet ja toimet

Mitä liikennealan valmistajat ja Tier 1 -yritykset päättävät, suunnittelevat ja tekevät edistääkseen vastuullisesti tuotetun teräksen käyttöä ajoneuvoissaan? Juuri tämän Automotive Manufacturing Solutions (AMS) halusi paljastaa yhteistyössä SSAB:n kanssa toteuttamansa tutkimuksen avulla. Mitkä ovat autoteollisuuden tavoitteet vastuulliselle teräkselle? Mikä ohjaa näitä tavoitteita sisäisesti? Millainen on liikennealan tietoisuus erilaisista kestävän kehityksen mukaisista teräksenvalmistusprosesseista ja -tekniikoista? Millaisia sopimuksia ne ovat tehneet vastuullisten terästoimittajien kanssa?

Mitkä ovat autoteollisuuden kestävän kehityksen tavoitteet?

Kyselyssä kysyttiin: ”Kun on kyse [teräksen] kestävästä kehityksestä, mikä tavoite on tärkein yrityksellesi? Valitse kolme tärkeintä ongelmaa.”

Ajoneuvojen alkuperäisvalmistajien ja Tier 1 -yritysten yleisin valinta vastuulliseen teräkseen liittyville tavoitteille on luokassa ”hiilijalanjäljen pienentäminen”. Terästoimittajien on ymmärrettävä seuraavat seikat: ”hiilijalanjäljen pienentäminen” oli suosituin valinta kaikilla kolmella alueella: 51 % Euroopassa, 54 % Aasiassa ja 47 % Pohjois-Amerikassa. Toisaalta monet luetelluista tavoitteista ovat päällekkäisiä: esimerkiksi kierrätetyn teräksen käytön lisääminen pienentää myös hiilijalanjälkeä, edistää kiertotaloutta ja parantaa elinkaariarviointia. 

 
Mikä [teräksen] kestävään kehitykseen liittyvä tavoite on tärkein yrityksellesi? Valitse kolme tärkeintä.
”Missä määrin, asteikolla 1–5, yrityksesi huomioi kestävän kehityksen näkökohtia terästoimittajaa valitessaan?”

57 % tutustuu terästoimittajan vastuullisuuteen tarkasti  

”Missä määrin, asteikolla 1–5, yrityksesi huomioi kestävän kehityksen näkökohtia terästoimittajaa valitessaan?”

Toisin sanoen 57 % pohtii terästoimittajansa vastuullisuutta ”erittäin paljon” tai ”melko paljon”. 31 % miettii asiaa kuitenkin vain ”kohtalaisesti”, ”vähän” tai ”ei lainkaan” ja 11 % vastasi, ettei tiedä, ottaako heidän yrityksensä kestävyyden huomioon autoteollisuuden teräksiä valitessaan. Tämä on hyvä muistutus siitä, että merkittävä osa autoteollisuudesta on vielä vakuutettava teräksen vastuullisuuden tärkeydestä – tai että autonvalmistajien kestävyystavoitteet eivät ole kovin selkeitä.

Mitkä kestävän kehityksen mukaiset teräsprosessit/-tekniikat ovat kiinnostavimpia?

Kysymys oli: ”Miten kiinnostunut olet seuraavista hankkeista? Aseta ne kaikki järjestykseen.”

Suosituimmat vaihtoehdot olivat fossiilittomat (suora päästövähennys vihreällä vedyllä) ja romuun perustuvat (kierrätetty teräs) ratkaisut, joiden CO2-päästöt ovat nolla. 79 % vastaajista piti ensimmäistä ja 78 % toista vaihtoehtoa kiinnostavana tai melko kiinnostavana. Näiden kahden prosessin suosiota voidaan selittää sillä, että molemmat ovat toimiviksi todettuja tekniikoita, kun taas hiilen talteenottomenetelmien potentiaalia ei ole vielä lopullisesti osoitettu.

”Miten kiinnostunut olet seuraavista hankkeista? Aseta ne kaikki järjestykseen.”
”Onko yrityksessä asetettu tavoite kierrätetyn teräksen määrälle?”

Miksi kierrätysteräksen käyttöä koskevia tavoitteita on otettu käyttöön vain rajallisesti?

”Onko yrityksessä asetettu tavoite kierrätetyn teräksen määrälle?”

Yllättäen 56 % vastaajista vastasi ”ei” tai ”en tiedä”. Vain 46 % on siis määrittänyt ajoneuvojensa kierrätysteräspitoisuuden. Näistä 15 prosentilla on tavoitteena vähintään 50 % kierrätettyä terästä, 19 prosentilla tavoitetaso on 20–50 % ja 12 prosentilla tavoite on 0-20 %.

Kierrätysteräksen toimittajien tavoitteet vs. solmitut sopimukset

Varmistetut toimittajasopimukset osoittavat luonnollisesti paljon sitoutuneemman lähestymistavan kuin pelkät tavoitteet. Tutkimuksessa kysyttiin: ”Onko yritys tehnyt sopimuksen kierrätetyn teräksen tilaamisesta? Valitse kaikki soveltuvat.”

Yllätyimme jälleen kerran siitä, että sitoutuminen kierrätetyn teräksen käyttöön oli vähäistä. Vain 29 prosentilla vastaajista oli sopimus joko terästoimittajien tai kierrätysyritysten kanssa. Kaikissa kyselyn vastauksissa oli alueellisia eroja. Voit tutustua luetteloon alueellisista vaihteluista lataamalla koko kyselyn. On kuitenkin tärkeää huomata, että 23 % aasialaisista vastaajista on tehnyt sopimuksen kierrätysteräksen toimittajan kanssa, kun taas Pohjois-Amerikassa luku on 15 % ja Euroopassa vain 9 %.

 
”Onko yrityksessä tehty sopimus kierrätetystä teräksestä? Valitse kaikki soveltuvat.”
”Mitkä ovat koetut haasteet kestävän kehityksen mukaisen teräksen käyttöönotossa? Valitse kolme tärkeintä ongelmaa.”

Autoteollisuuden kokemat haasteet vastuullisen teräksen käytössä

”Mitkä ovat koetut haasteet kestävän kehityksen mukaisen teräksen käyttöönotossa? Valitse kolme tärkeintä ongelmaa.”

Huoli kestävän kehityksen mukaisen teräksen suuremmista kustannuksista hallitsi tuloksia (74 %), mutta myös rajoitettu saatavuus (38 %) ja suhteellisen harvat toimittajat (36 %) olivat vastaajien mielessä. 40 prosentilla huolenaiheena oli kuitenkin ”vihreän, vähähiilisen ja fossiilittoman teräksen määritteleminen”. Tämä korostaa tarvetta sille, että autoteollisuus jättää teräsvalmistajien markkinointiväittämät huomiotta ja keskittyy sen sijaan ympäristöselosteissa (EPD) määriteltyihin vastuullisten terästuotteiden kolmannen osapuolen auditointeihin.

Liikenneala valitsee vastuullisen teräksen tämänhetkiset johtajat

”Mitä seuraavista terästoimittajista yhdistät mielessäsi vastuulliseen teräkseen? Valitse kaikki soveltuvat.”

Palataan hetkeksi aiempaan kysymykseen, jossa kysyttiin, mitkä kestävän kehityksen mukaiset teräsprosessit/-tekniikat ovat kiinnostavimpia valmistajille. 79 % vastaajista oli ”erittäin kiinnostuneita” tai ”melko kiinnostuneita” fossiilittomista (suora vähennys vihreällä vedyllä) ja 78 % romupohjaisista (kierrätetyistä) tuotteista, joilla ei ole lainkaan CO2 -päästöjä. SSAB on luultavasti pisimmällä molemmissa tuotantotekniikoissa, sillä sen pilottilaitos on tuottanut maailman ensimmäistä fossiilivapaata terästä vuodesta 2021 ja vuonna 2023 markkinoille tuotiin SSAB Zero™ -teräs, joka on maailman pienimmät CO2e-päästöt (CO2 ja CO2-ekvivalentit) tuottava terästuote markkinoilla.

”Mitä seuraavista terästoimittajista yhdistät mielessäsi vastuulliseen teräkseen? Valitse kaikki soveltuvat.”

Mitä tarvitaan nyt autoteollisuuden teräksen kestävään kehitykseen

Ilmastonmuutos pahenee joka vuosi. Tämän kyselyn tulokset antavat meille osviittaa seuraavista askelista kestävän kehityksen mukaisen autoteräksen kehittämisessä.

  1. Autoteollisuus tarvitsee lisää tietoa kestävän kehityksen mukaisista teräsvaihtoehdoista. Mitä kukin vaihtoehto tarkoittaa? Mitkä ovat sen rajoitukset? Mitä etuja se tarjoaa? Ja vaikuttaako teräksen vaihto ajoneuvon osiin ja järjestelmiin millään tavalla osien muotoiluun tai ajoneuvon suorituskykyyn?
  2. Sekavien tai harhaanjohtavien termien käytön lopettaminen. Sana ”vihreä teräs” ilman määrittelyä on merkityksetön. Tärkeintä on ottaa huomioon kaikki teräslaadun valmistukseen liittyvät päästöt ympäristöselosteiden mukaan. 
  3. Teräksen mainostaminen kestävän kehityksen mukaisten ajoneuvojen johtavana materiaalina. Se on loputtomasti kierrätettävää, ja uusiutuvaa energiaa on saatavilla teräksen kierrättäjille. Esimerkkinä SSAB Zero™ -teräs. Teräksen maailmanlaajuinen kysyntä kuitenkin ylittää huomattavasti käytettävissä olevan teräsromun määrän. Siksi tarvitaan rautamalmista valmistettavaa vastuullista terästä. Ja kuten kyselyn vastaukset osoittavat, autovalmistajat suosivat suoraa päästöjen vähentämistä käyttämällä vihreää vetyä – esimerkiksi SSAB Fossil-free™ -terästä.

Kyselyn metodologia lyhyesti

  • 54 812 kutsuttua vastaajaa – vain henkilöiltä, jotka ovat päteviä vastaamaan
  • 221 vastausta, eli vastausprosentti 0,4 %
  • Virhemarginaali 5,7 %, luotettavuus 90 %. Toisin sanoen, jos AMS toistaisi kyselyn, 90 % vastausprosenteista olisi 5,7 prosentin sisällä tämän kyselyn prosenttiosuuksista. 

Voit tutustua metodologiaan kattavammin lataamalla kyselyn tulokset.

 

Muu sisältö