Artikkelit
SSAB, LKAB ja Vattenfall ovat valmiita nopeuttamaan fossiilittomaan teräkseen siirtymiseksi tehtävää työtä
13.9.2019 12.26 CEST 6 min luettu
SSAB, LKAB ja Vattenfall ovat valmiita nopeuttamaan fossiilittomaan teräkseen siirtymiseksi tehtävää työtä ja aikaistamaan Hybrit-koelaitoksen rakentamista kolmella vuodella, kertovat yhtiöiden toimitusjohtajat mielipidekirjoituksessaan, joka julkaistiin Dagens Nyheterissä tänään, New Yorkissa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla.
”Kun YK kokoontuu ilmastokokoukseen New Yorkiin 23. syyskuuta, olemme valmiita vauhdittamaan fossiilittoman teräksen eteen tehtävää työtä ja jouduttamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä suunnitelmia. Olemme varautuneet lisäämään panostuksia omalta osaltamme, mutta onnistuminen edellyttää, että yhteiskunta ja poliitikot tekevät samoin”, Martin Lindqvist, Jan Moström ja Magnus Hall kirjoittavat..
”Olemme jo selvittämässä mahdollisuuksia rakentaa koelaitos kolme vuotta suunniteltua aikaisemmin, vuonna 2025, jotta voisimme heti tämän jälkeen tuottaa rautamalmipohjaista fossiilitonta terästä kaupalliseen käyttöön. Vuonna 2035 tavoitteena on fossiilittoman teräksen laaja-alainen myynti”, toimitusjohtajat kirjoittavat.
Yhtiöt nostavat esiin kolme tärkeää vaatimusta, joita nopea muutos edellyttää.
1. Muutokseen tarvitaan paljon fossiilitonta sähköä. Laskelmiemme mukaan Hybrit-hankkeen sähköntarve on noin 10 prosenttia Ruotsin nykyisestä sähkönkulutuksesta. Sen lisäksi on huomioitava muiden yritysten ja kuluttajien sähkönkysyntä. Fossiilittoman sähkön hyvä saatavuus ja toimitusvarmuus, kilpailukykyiset hinnat ja entistä parempi joustavuus esimerkiksi energian varastoinnin suhteen ovat välttämättömiä muutoksen onnistumisen kannalta. Tässä työssä ei saa tulla viivästyksiä. Olemme valmiita vaikuttamaan.
2. Julkisen sektorin on myös osallistuttava ja jaettava riski kanssamme. Mullistavaan teknologiaan, kuten HYBRIT-koelaitokseen, investoimiseen liittyy riskejä. Se vaatii paljon aikaa ja merkittäviä investointeja. Samaan aikaan hanke tuottaa paljon hyötyä yhteiskunnalle: se lisää tutkimusta ja osaamista ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hallituksen ehdotus Industriklivet-hankkeen kaksinkertaistamisesta kolmen vuoden aikana on hyvä, mutta sen olemassaolo olisi varmistettava paljon pidemmälle tulevaisuuteenkin. Lisäksi tarvitaan EU-tason rahoitusta, ja mahdollisesti myös tukea siihen, että uusien kestävien teknologioiden tieltä pysytään purkamaan vanhat laitokset ja poistamaan taseesta arvonsa menettänyt käyttöomaisuus.
3. Yhteiskuntana meillä ei ole varaa jatkaa kasvihuonekaasujen synnyttämistä. Päästökauppajärjestelmää uudistetaan EU:ssa parhaillaan, mikä tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöt tulevat jatkossa entistä kalliimmiksi. Järjestelmän tulisi jo vuodesta 2020 alkaen olla sellainen, että se suosii ilmastotehokkaimpia tekniikoita rautamalmin louhimisesta valmiiseen teräkseen asti. Siksi järjestelmää on kehitettävä myös tulevan päästökauppakauden jälkeen. Lisäksi Ruotsin ja EU:n on edistettävä vastaavien järjestelmien käyttöönottoa myös muualla maailmassa. Rohkeat kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut eivät saa kaatua siihen, että muissa maissa ei olla yhtä kunnianhimoisia, jolloin vanhoista ratkaisuista pidetään itsepintaisesti kiinni.
4. Lupien myöntämisen on oltava tehokasta ja tarkoituksenmukaista, jotta muutostyö ei viivästy tai keskeydy kokonaan. Tämä on tärkeää erityisesti riittävän sähkönsaannin varmistamiseksi, nyt kun meillä on mahdollisuus nopeuttaa koelaitoksen rakentamista. Ympäristöluvan tai sähkökaapeleiden vetämisen ja sähköverkon parantamisen edellyttämän luvan saaminen voi pahimmillaan viedä kymmenen vuotta. Hallituksella on jo suunnitteilla toimenpiteitä, mutta lisää tarvitaan.
Lupien myöntämisen on oltava tehokasta ja tarkoituksenmukaista, jotta muutostyö ei viivästy tai keskeydy kokonaan. Tämä on tärkeää erityisesti riittävän sähkönsaannin varmistamiseksi, nyt kun meillä on mahdollisuus nopeuttaa koelaitoksen rakentamista. Ympäristöluvan tai sähkökaapeleiden vetämisen ja sähköverkon parantamisen edellyttämän luvan saaminen voi pahimmillaan viedä kymmenen vuotta. Hallituksella on jo suunnitteilla toimenpiteitä, mutta lisää tarvitaan.