Teräksentuotanto on maailmanlaajuisesti edelleen suuri hiilidioksidipäästöjen lähde – ja aika on kulumassa loppuun. Siksi uudistamme teräksen valmistusta puuttumalla terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen perimmäiseen syyhyn. Teräksen valmistuksen uudistaminen tarkoittaa koko tuotantojärjestelmän suunnittelua uudella tavalla.
SSAB on tehnyt linjapäätöksen muuttaa kaikki tuotantolaitoksensa fossiilivapaaseen terästuotantoon. Maailmanlaajuisesti tunnetuilla tuotemerkeillämme, kuten Hardox®-kulutuslevyllä, on tulevaisuudessa huomattavasti pienempi hiilijalanjälki. 140 vuoden kokemuksemme takaa, että kaikkien tunnettujen terästemme laatu pysyy entisellään.
Ensiluokkaisten terästen ja teräslevyjen markkinajohtajana Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla SSAB kantaa vastuunsa toimintansa ympäristövaikutuksista. Tunnemme ylpeyttä siitä, että olemme päässeet jo näin pitkälle matkalla kohti fossiilivapaata tulevaisuutta.
SSAB:n pohjoismaisen tuotantojärjestelmän muutos on ensimmäinen todellinen muutos teräksenvalmistuksessa vuosisatoihin. Kaikki viisi masuunia Ruotsissa ja Suomessa korvataan joustavammilla ja kustannustehokkaammilla sähköllä toimivilla minimill-tuotantolaitoksilla.
Luulajaan ja Raaheen avataan uudet minimill-tuotantolaitokset, jotka ovat uuden pohjoismaisen tuotantojärjestelmämme ydin. Tehtaat ovat integroituja teräksentuotantolaitoksia, jotka pystyvät suorittamaan kaikki valmistusvaiheet fossiilivapaan rautasienen ja romun sulatuksesta tuotteiden valssaukseen.
Uusissa laitoksissa on yleensä valokaariuuni, senkkauuni tai tyhjiöuuni kemian tarkkaan hallintaan, nauha- tai teelmä-aihioinen jatkuvavalu sulan teräksen muokkaamiseen kiinteään muotoon, uudelleenkuumennusuuni ja valssaamo.
Kesäkuussa 2023 päätimme investoida valokaariuuniin Oxelösundissa. Investointipäätös Luulajan tehtaan uudistamisesta tehtiin puolestaan huhtikuussa 2024. Kolmantena vaiheena suunnittelemme Raahen tehtaan muutosta. Hankkeen ajoitus riippuu SSAB:n rahoitus- ja toimeenpanokyvystä sekä Luulajan hankkeesta saaduista opeista.
Tuotantojärjestelmämme muuttaminen ei ainoastaan auta vähentämään merkittävästi CO2-päästöjä, vaan parantaa myös kannattavuuttamme entisestään.
Tulevaisuudessa perinteinen teräs tulee ajan myötä kalliimmaksi, kun maksuttomat päästöoikeuskiintiöt poistuvat vähitellen ja nollautuvat vuoteen 2034 mennessä, mikä lisää päästökustannuksia. Nykyisen masuunitekniikan korkeammat marginaalikustannukset tekevät kasvusta kestämätöntä ja epätaloudellista. Päästöoikeuksien kohdentaminen ja CO2-hinta tekevät EU:n kustannuskäyrästä jyrkemmän, mikä tukee terveempää toimintaa. Nauhatuotantojärjestelmämme uudistaminen on myös askel kohti parempaa kustannusasemaa, suurempaa joustavuutta, lyhyempiä läpimenoaikoja ja suurempaa jatkokäsittelykapasiteettia. Näin pystymme vastaamaan asiakkaiden tulevaisuuden vaatimuksiin vähäpäästöisten tai CO2-päästövapaiden erikoisterästen ja erikoislujien terästen entistä laajemmista mittavaihtoehdoista.
Masuunissa hiiltä käytetään hapen poistamiseen rautamalmista, ja lopputuote on nestemäistä rautaa. Koska prosessissa käytetään hiiltä ja se tuottaa suuria määriä hiilidioksidia, se ei ole taloudellisesti tai ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto pitkällä aikavälillä.
SSAB:n masuunit Pohjoismaissa ovat jo nyt maailman tehokkaimpia. Niiden CO2-päästöt ovat keskimääräistä pienemmät ja niissä käytetään laadukkaita rautamalmipellettejä ja laadukasta koksia. Masuunimme muodostavat silti yli 90 % SSAB:n CO2-päästöistä. Tämä tarkoittaa, että ne on korvattava muilla teknologioilla.
Pohjoismaista tuotantojärjestelmää muutettaessa masuunit poistetaan käytöstä ja niiden tilalla aletaan käyttää valokaariuuneja Oxelösundissa sekä Luulajaan ja Raaheen suunnitelluissa uusissa minimill-tehtaissa.
Valokaariuunissa kierrätetty teräs tai fossiilivapaa rautasieni sulatetaan nestemäiseksi. Koska valokaariuuni on helppo käynnistää ja pysäyttää säännöllisesti, toimintaa voidaan mukauttaa nopeasti markkinoiden kysyntään. Ympärivuorokautinen toiminta on mahdollista kysynnän ollessa suurta, ja myynnin hiipuessa toimintaa voidaan supistaa.
Luonnonvarojen niukkuus maapallolla, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos sekä uusien infrastruktuurien jatkuva tarve edellyttävät kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. SSAB:n erikoislujien terästen laadun ansiosta asiakkaamme ovat jo saavuttaneet CO2-säästöjä. Fossiilivapaat teräksemme auttavat asiakkaita pienentämään hiilijalanjälkeään entisestään, sillä he voivat olla varmoja siitä, että tuotteet valmistetaan ensiluokkaisista materiaaleista ainoastaan fossiilivapaita energialähteitä käyttäen.
Strategiamme on kehittää ja tarjota fossiilivapaata terästä kaupallisia määriä jo vuonna 2026 ensimmäisenä yhtiönä maailmassa. Haluamme luoda yhdessä kumppaniemme ja asiakkaidemme kanssa fossiilivapaan arvoketjun kaivokselta lopputuotteeseen.
Esimerkiksi autonvalmistajat ja niiden alihankkijat haluavat tehdä yhteistyösopimuksia voidakseen arvioida ja testata fossiilivapaata terästä jo ennen kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Kehittyneiden erikoislujien terästuotteiden toimituksemme autoteollisuudelle kasvoivat 22 % vuonna 2023.
Keväällä 2023 lanseerasimme SSAB Zero -teräksen, jonka CO2-päästöt ovat käytännössä 0,0 kg teräskiloa kohden. Joustava tuotantojärjestelmämme mahdollistaa teräksen jatkokäsittelyn sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja toimitukset asiakkaille kaikkialla maailmassa. Vuonna 2023 toimitimme yli 50 000 tonnia SSAB Zero -terästä.
SSAB Zero™ on kierrätetystä teräksestä valmistettu teräs. Sen tuotannon päästöt ovat lähellä nollaa ilman päästöjen vähentämisen massatasapainotusta tai hiilidioksidipäästöjen kompensointia. SSAB Zero™ on lähes päästötön teräs raudan ja teräksen valmistuksessa ja valssauksessa, mutta se ei ole täysin fossiilivapaa, sillä raaka-aine on kierrätysterästä/romua. Kierrätykseen päätyneen teräksen valmistuksessa käytettiin nimittäin alun perin hiiltä ja fossiilisia polttoaineita.
SSAB Fossil-free™ steel - teräs valmistetaan rautamalmista HYBRIT® - teknologialla, jossa suorapelkistysprosessin pelkistysaine on fossiilivapaata vetyä.
Ruotsin kaivos- ja terästeollisuus on ollut – ja on edelleen – korvaamaton strateginen voimavara. Terästä toimitetaan periaatteessa kaikille suurille teollisuuden valmistajille Pohjoismaissa sekä isolle määrälle pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ilman kotimaista kaivostoimintaa ja teräksentuotantoa Ruotsin valmistusteollisuuden olosuhteet heikkenisivät merkittävästi.
SSAB:n vihreä siirtymä on yksi terästeollisuuden tärkeimmistä muutoksista vuosikymmeniin. Kyse ei ole pelkästään uudesta tekniikasta, joka vähentää hiilidioksidipäästöt käytännössä nollaan. Esittelemme myös uuden tuotantologiikan, joka tekee meistä nopeampia, joustavampia ja kestävämpiä talouden heilahteluille.
Tämä muutos vastaa myös maailmanlaajuisiin poliittisiin haasteisiin päästöjen vähentämisestä, vihreästä siirtymästä, työpaikoista ja kilpailukyvystä. Muutoksen toteutuminen edellyttää sitä, että tarvittava infrastruktuuri on käytössä ajoissa ja kilpailukykyistä fossiilivapaata sähköä on saatavilla.
Fossiilivapaa energia on avainasemassa siirtymän mahdollistamisessa. SSAB:n pohjoismaiset tuotantolaitokset kuluttavat tällä hetkellä 1,6 TWh sähköä. Kun masuunit korvataan valokaariuuneilla vuoden 2030 tienoilla, sähkönkulutus kasvaa noin 4,5 TWh, josta Ruotsiin kohdistuu 2,5 TWh. Toisaalta vuonna 2022 sähköylijäämä oli Ruotsissa 33 TWh. Rautasienen pilottituotannon skaalaaminen kaupalliseen mittakaavaan vaatii 5 TWh lisää LKAB:n ja Vattenfallin kanssa tehtävän HYBRIT-yhteistyön puitteissa.
Kaikkia fossiilivapaita energialähteitä tarvitaan tulevaisuudessa, ja oletamme, että päättäjät auttavat luomaan edellytykset kilpailukykyisesti hinnoitellulle fossiilivapaalle sähkölle pitkällä aikavälillä. Siirtokapasiteetin kasvattamisen on tapahduttava nopeasti mahdollisimman vähäisellä määrällä linjoja, mutta mahdollisimman suurella teholla. Kapasiteetin jakamisessa on otettava nykyistä enemmän huomioon sekä yhteiskuntaan että ilmastoon liittyvät hyödyt. Olemassa olevaa kapasiteettia on puolestaan optimoitava, jotta käyttö olisi joustavampaa ja tarkempaa.
Uusille kaivoksille, teollisuuslaitoksille ja voimalinjoille tarvitaan yksinkertaisempia, nopeampia ja ennakoitavampia lupaprosesseja. Esimerkiksi ympäristölupaprosessien – kuten EU:n komission ehdotuksen REPowerEU:n – tulisi kestää enintään 12 kuukautta. Arvioinneissa on otettava huomioon ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan liittyvät hyödyt lupaprosesseissa ja maanjaossa.
Mielestämme CO2-päästöistä tulisi aiheutua kustannuksia ja nopeaan muutokseen pitäisi olla selkeitä kannustimia. On hyvä asia, että EU on sopinut päästökauppaa koskevista uusista säännöistä ja selkeästä aikataulusta päästöoikeuksien poistamiselle. Järjestelmän sisältämät uudet entistä CO2-tehokkaammat teknologiat, kuten vetypohjainen tuotanto, merkitsevät isoa harppausta eteenpäin.
Hiilirajamekanismia (CBAM) koskevassa ehdotuksessa olisi ollut hyvä ottaa huomioon EU:n vienti, koska sillä on erilaiset kilpailuolosuhteet globaaleilla markkinoilla: esimerkiksi terästä valmistetaan myös maissa, joissa ei ole CO2-päästökustannuksia.
Uraauurtavia tekniikoita kehittävien, riskejä ottavien ja vihreitä investointeja tekevien edelläkävijöiden tukemiseksi EU:ssa ja maailmanmarkkinoilla tarvitaan sen mahdollistavaa poliittista sääntelyä, joka takaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Uskomme, että yhteiskunnan tuki ja riskien lieventäminen ovat olennaisia tutkimus- ja kehitystyön sekä uusien teknologioiden skaalauksen kannalta. Julkinen rahoitus jo kaupallisesti saatavilla olevalle teknologialle voi saada aikaan ei-toivotun kilpajuoksun tukien saamiseksi.
Siirtymän onnistuminen edellyttää tehokasta sääntelyä, poliittista johtajuutta ja toimintaa pikemmin kuin yleisiä tukia.
Monet SSAB:n kilpailijat Euroopassa ovat saaneet valtiontukea. SSAB ei ole olettanut saavansa merkittävää tukea muutossuunnitelmiinsa. On kuitenkin tärkeää, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset valtiontukien osalta kilpailutilanteen vääristymisen estämiseksi. HYBRIT-hanke, josta SSAB omistaa kolmasosan, on saanut tukea 143 miljoonaa euroa EU:n innovaatiorahastosta sekä 520 miljoonaa kruunua Ruotsin energiavirastolta. LKAB:lle on lisäksi myönnetty 3,1 miljardia Ruotsin kruunua Jällivaaran liepeillä sijaitsevan demonstraatiolaitoksen rakentamiseen.
Uuteen tuotantojärjestelmään siirtymisen onnistumisen kannalta oikea osaaminen on ehdottoman tärkeää, mikä tuo mukanaan myös uusia vaatimuksia. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota henkilöstömme jatkokoulutukseen.
SSAB:llä on useita sisäisiä kehitysohjelmia organisaation eri tasoilla, esimerkiksi sisäinen liiketoiminnan kehitysohjelma ja koulutusmoduuli keskiportaan johdolle. Meillä on myös harjoitteluohjelmia, joissa keskitytään esimerkiksi digitalisaatioon. Lisäksi keskitymme osaamisen kehittämiseen Pohjoismaiden toimipaikkojen suunnitellun muutoksen yhteydessä.
SSAB on myös hakenut rahoitusta EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta Luulajan osaamisen ja teknologian kehittämiseen.
SSAB is granted SEK 1.45 billion in the framework of the Just Transition Fund, an EU fund that in Sweden includes support to the transition of the steel industry in Norrbotten. The funding will contribute to the transformation to fossil-free steel production of SSAB’s operations in Luleå, a technology shift that will significantly reduce Sweden’s carbon dioxide emissions.
SSAB’s Board of Directors have today taken the decision to proceed with the next step in SSABs transition, building a state-of-the-art fossil-free mini-mill in Luleå, Sweden. When completed SSAB will close the current blast furnace-based production system. This will reduce Sweden’s CO2emissions with 7% in addition to the 3% from the Oxelösund mill conversion.
SSAB ja Sandvik Mining and Rock Solutions ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fossiilivapaan teräksen käyttämisestä Sandvikin lastaus- ja kuljetuslaitteiden tuotannossa. Fossiilivapaan teräksen käyttöä on tarkoitus lisätä ajan myötä myös muussa laitetarjonnassa.