”Vauraammissa maissa ollaan enemmän huolissaan ympäristöstä”, Lundin yliopiston taloustieteen laitoksen apulaisprofessori Fredrik N G Andersson sanoo. ”Sosiaalinen media ja kansalaisjärjestöt vaikuttavat suureen osaan tästä kysynnästä. Pienellä ryhmällä voi olla suuri vaikutus.”
Edellä mainittujen tutkimusten mukaan kuitenkin vain keskimäärin 32 prosenttia kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän tuotteista ja palveluista, vaikka he ovatkin valmiita muuttamaan elintapojaan.² Muutosta tapahtuu kuitenkin. Sitä ajavat nuoret ihmiset, joiden kulutus on todennäköisemmin kestävien arvojen ohjaamaa, ja he ovat valmiita maksamaan siitä.
”Hiilestä irtautuminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan uudenlaista ajattelua”, Andersson sanoo. ”Se vaatii uudenlaista yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnat muuttuvat koko ajan.”
Koko toimitusketjun vaikutuksen tarkastelu
Apulaisprofessori Andersson korostaa myös, että on tärkeää selventää, mitä ”vihreä”, ”kestävä” tai ”ympäristöystävällinen” tarkoittavat. Monet kuluttajat rinnastavat ”vihreän” kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, mutta tuotteet voivat vaikuttaa ympäristöön monin eri tavoin. Asiasta voi tulla entistä monimutkaisempi, kun tuotteen koko toimitus- ja valmistusketjun analysointiin käytetään niin kutsuttua ympäristötilinpitoa.
”Päästöt voivat vaihdella huomattavasti toimitusketjun eri osissa”, Andersson selittää. ”Paljon päästöjä syntyy perusmateriaalien, kuten teräksen, kemikaalien tai paperin, tuotannossa, koska ne ovat energiaintensiivisiä toimialoja. Myös raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetus aiheuttaa paljon päästöjä, ja kokonaisuuteen voi vaikuttaa sekin, miten tuote käsitellään tai kierrätetään käyttöiän lopussa. Toimitusketjun muut osat voivat aiheuttaa vain pienen määrän päästöjä.”
Valmistajat ja kuluttajat vaativat parannusta
Toimitusketjuun kohdistuu yhä enemmän paineita olla ympäristöystävällinen, ja tämä paine kohdistuu ketjun molempiin päihin.