Näin GreenIron voi jalostaa SSAB:n sivutuotteita vetyteknologian avulla

SSAB:n Borlängen tehtaan kuumavalssausprosessissa tuotetaan valssihilsettä eli hapettunutta rautaa. Tällä hetkellä testataan uusia menetelmiä valssihilseen kierrättämiseksi GreenIronin avulla. Kuva: Henrik Hansson

Nykyisessä teräksentuotannossa Borlängen kuumavalssausprosessissa tuotetaan myös valssihilsettä, joka koostuu valssauksen aikana irtoavista hapettuneista hiutaleista. Tällä hetkellä SSAB kierrättää valssihilseen itse puristamalla sen briketeiksi, jotka palautetaan masuuniprosessiin. Teräksentuotannon siirtyessä sähköiseen valokaariuuniin myös materiaalivirrat muuttuvat, mikä vaikeuttaa valssihilseen kierrättämistä.

”Siirtymisessä valokaariuuniin on paljon hyvää, mutta yksi haittapuoli on se, että erilaisten valssihilseiden kierrättäminen omassa prosessissamme vaikeutuu. Tästä syystä meidän on löydettävä omien prosessiemme ulkopuolisia keinoja oksidin poistamiseen”, toteaa SSAB:n sivutuotemyynnistä vastaava päällikkö Erik Grånäs.

Tältä näyttää itse uuni, jota ruotsalainen kasvuyritys GreenIron käyttää metallien puhdistamiseen oksideista vetyä hyödyntämällä.

Puhdistaa metallin fossiilivapaasti

Tämän haasteen pohjalta SSAB sai vuonna 2024 yhteyden ruotsalaiseen kasvuyritykseen GreenIroniin, joka kehittää menetelmiä metallien puhdistamiseen oksideista vetyä hyödyntämällä. Yhteyden syntymistä edisti Dalarna Science Parkin Cirkulära industriacceleratorn -hanke, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen teollisuusyrityksiä ja startup-yrityksiä, jotka etsivät uusia tapoja hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja.

”Vetyyn perustuvan teknologiamme avulla voimme hyödyntää sivumateriaaleihin sisältyvät arvokkaat metallit, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä. Pelkistämällä materiaalin voimme palauttaa metallin uudelleen tuotantokäyttöön ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä huomattavasti”, GreenIronin markkinointi- ja viestintäjohtaja Katarina Bergegård kertoo.

Vuosina 2024–2025 GreenIron vieraili SSAB:n Borlängen tehtaalla useita kertoja ja suoritti sen jälkeen SSAB:ltä saadulla materiaalilla testejä omalla laitoksellaan Sandvikenissä. Keskeinen osa kehitystyötä on ollut agglomerointi eli valssihilseen muotoilu suuremmiksi ja kestäviksi kappaleiksi, joita voidaan käsitellä ja pelkistää tehokkaasti GreenIronin prosessissa.

”Valssihilseen ominaisuudet voivat vaihdella sen mukaan, mistä se on peräisin, joten sopivan ratkaisun löytämiseksi tarvitaan melko paljon testejä. Olemme testanneet muun muassa erilaisia sideaineita ja agglomerointireseptejä löytääksemme materiaalin, joka soveltuu hyvin pelkistysprosessiimme ja säilyttää samalla korkean metallipitoisuuden”, sanoo Katarina Bergegård.

Erik Grånäs on SSAB:n SSAB:n tehtaan sivutuotemyynnistä vastaava päällikkö. Kuva: Henrik Hansson

Arvokasta yhteistyötä molemmille osapuolille

Alustava yhteydenotto SSAB:n Borlängen tehtaaseen poiki keskusteluja yhteistyöstä, ja keskustelut ovat jatkuneet SSAB:n Suomen-yksikön kanssa, jossa sijaitsee sivutuotetoimintojen johto. Prosessien käynnistäminen laajamittaisemmin edellyttää GreenIronilta vielä lisätestejä. Tulevaisuudessa tavoitteena on sijoittaa GreenIronin uuneja eri puolille Ruotsia ja mahdollisesti myös muualle maailmaan terästeollisuuslaitosten läheisyyteen, jotta metallien kuljetustarve vähenisi.

Molemmat osapuolet arvostavat Dalarna Science Parkin roolia yhteistyön mahdollistajana, sillä se tuo yhteen suuremmat teollisuusyritykset ja sivuvirtojen hyödyntämiseen erikoistuneet pienemmät startup-yritykset.

”Olemme hyötyneet tästä yhteistyöstä kaikin tavoin. Olemme oppineet paljon innokkailta yrittäjiltä ja saaneet mahdollisuuden löytää uusia hyödyntämistapoja sivuvirroillemme. Jos saavutamme hyviä tuloksia, yhteistyö GreenIronin kanssa voi johtaa myös konkreettiseen ratkaisuun, jota voimme hyödyntää jatkossa”, sanoo SSAB:n Erik Grånäs.

GreenIron on puolestaan hyötynyt yhteistyöstä oman prosessinsa kehittämisessä.

”Nyt kun kasvatamme kaupallista tuotantoamme, yhteistyö SSAB:n kaltaisen suuren terästeollisuusyrityksen kanssa on meille erittäin arvokasta. Kun täysin uutta teknologiaa viedään teolliseen mittakaavaan, tarvitaan vahvoja kumppaneita, joiden kanssa voidaan kehittää, testata ja oppia yhdessä. Näin voimme viedä teknologiaa eteenpäin askel askeleelta”, Katarina Bergegård sanoo.

Tietoa Cirkulära industriacceleratorn -hankkeesta

Cirkulära industriacceleratorn käynnistyi vuonna 2023, ja sen tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita teollisuuden sivuvirroille. Dalarna Science Park auttaa teollisuusyrityksiä löytämään mahdollisia yhteistyökumppaneita startup-yritysten, kasvuyritysten ja korkeakoulujen piiristä. Hanketta rahoittavat muun muassa EU:n aluekehitysrahasto, Taalainmaan aluehallinto (Region Dalarna) ja hankkeeseen osallistuvat teollisuusyritykset.