Fossiilivapaan teräksen aikataulu

Tavoitteena on päästä suurelta osin eroon oman toimintamme hiilidioksidipäästöistä noin vuonna 2030.

Fossiilivapaan teräksen aikataulu

Ensimmäinen askel kohti fossiilivapaata terästä oli HYBRIT-pilottilaitoksen rakentaminen SSAB:n Luulajan tehtaan alueelle. Tehdas on ensimmäinen laatuaan ja käynnistyi vuonna 2020. Pilottilaitoksessa jatketaan rautamalmin pelkistysprosessin kehittämistä fossiilivapaalla vedyllä. Pilottilaitoksen läheisyydessä sijaitsee maanalainen vetyvaraston pilottilaitos, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2022 alkaen. Pilottilaitoksen kehittämisen lisäksi HYBRIT-hankkeessa valmistellaan demonstraatiolaitosta Jällivaaraan LKAB:n rautamalmikaivoksen viereen. Demonstraatiolaitoksen on määrä olla valmis vuonna 2025 eli samaan aikaan, kun SSAB:n Oxelösundissa sijaitseva masuuni korvataan valokaariuunilla. Näin voimme tuottaa rautamalmipohjaista fossiilivapaata terästä kaupallisia määriä vuonna 2026.

Nopeuta vihreää siirtymää

SSAB on tehnyt suuntaa-antavan päätöksen yhtiön pohjoismaisen ohutlevytuotannon perusteellisesta uudistamisesta ja vihreän siirtymän nopeuttamisesta. Päätöksen taustalla on fossiilivapaan teräksen voimakkaasti kasvava kysyntä. Nykyinen järjestelmä on määrä korvata niin kutsutulla minimill-pohjaisella tuotannolla, joka tarjoaa laajemman tuotevalikoiman ja paremman kustannusaseman. Tavoitteena on päästä suurelta osin eroon yhtiön oman toiminnan hiilidioksidipäästöistä noin vuonna 2030 eli 15 vuotta aiemmin kerrottua nopeammin. Suunnitelman toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.

Uusi pohjoismainen tuotantojärjestelmä

Päätös tarkoittaa, että Luulajan ja Raahen tehtaat uudistetaan kustannustehokkaiksi minimill-tuotantolaitoksiksi, johon sisältyvät valokaariuunit ja valssaamot. Borlängen ja Hämeenlinnan tehtaita kehitetään samalla uusiin tuotantoprosesseihin sopiviksi. Muutos tapahtuu seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan tarkempi toimenpide- ja muutossuunnitelma jokaiselle tuotantolaitokselle. Tuotantopaikkakuntien muutosten aikataulujärjestykseen vaikuttaa muun muassa tarpeellisen infrastruktuurin olemassaolo, ennen kaikkea kilpailukykyisen fossiilivapaan sähkön saatavuus.