Fossiilivapaan teräksen aikataulu
Tavoitteena on päästä suurelta osin eroon oman toimintamme hiilidioksidipäästöistä noin vuonna 2030.
Ensimmäinen fossiilivapaissa teräksissä
SSAB pyrkii luomaan fossiilivapaan arvoketjun yhdessä kumppaneidensa ja asiakkaidensa kanssa ja varmistamaan asemansa eteenpäin vievänä voimana terästeollisuuden vihreässä siirtymässä. SSAB aikoo tuoda fossiilivapaan teräksen markkinoille kaupallisena tuotteena vuonna 2026. Fossiilivapaan rautasienen, fossiilivapaan teräksen raaka-aineen, kehitystyöstä vastaa yhteisyritys Hybrit Development AB. Suunnitelmana on saada HYBRIT-demonstraatiolaitos valmiiksi noin vuonna 2025, samaan aikaan kuin SSAB:n Oxelösundin masuuni korvataan valokaariuunilla. SSAB:n hallitus on tehnyt lisäksi suuntaa-antavan päätöksen pohjoismaisen ohutlevytuotannon uudistamisesta noin vuonna 2030. Tämä parantaa joustavuutta ja kustannusasemaamme. Näin SSAB aikoo suurelta osin poistaa omien toimintojensa hiilidioksidipäästöt noin vuonna 2030.
Nopeuta vihreää siirtymää
SSAB on tehnyt suuntaa-antavan päätöksen yhtiön pohjoismaisen ohutlevytuotannon perusteellisesta uudistamisesta ja vihreän siirtymän nopeuttamisesta. Päätöksen taustalla on fossiilivapaan teräksen voimakkaasti kasvava kysyntä. Nykyinen järjestelmä on määrä korvata niin kutsutulla minimill-pohjaisella tuotannolla, joka tarjoaa laajemman tuotevalikoiman ja paremman kustannusaseman. Tavoitteena on päästä suurelta osin eroon yhtiön oman toiminnan hiilidioksidipäästöistä noin vuonna 2030 eli 15 vuotta aiemmin kerrottua nopeammin. Suunnitelman toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.
Uusi pohjoismainen tuotantojärjestelmä
Päätös tarkoittaa, että Luulajan ja Raahen tehtaat uudistetaan kustannustehokkaiksi minimill-tuotantolaitoksiksi, johon sisältyvät valokaariuunit ja valssaamot. Borlängen ja Hämeenlinnan tehtaita kehitetään samalla uusiin tuotantoprosesseihin sopiviksi. Muutos tapahtuu seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan tarkempi toimenpide- ja muutossuunnitelma jokaiselle tuotantolaitokselle. Tuotantopaikkakuntien muutosten aikataulujärjestykseen vaikuttaa muun muassa tarpeellisen infrastruktuurin olemassaolo, ennen kaikkea kilpailukykyisen fossiilivapaan sähkön saatavuus.
