Asiakkaiden lisääntynyt kysyntä, uudet sääntelyvaatimukset ja kestävien investointien kasvu ovat kaikki syitä siihen, että kiinnostus ”vihreää terästä” kohtaan kasvaa. Mutta mistä tiedämme, ettei meitä ole viherpesty, sillä ”vihreällä teräksellä” ei ole virallista määritelmää?
Teräksen perinteinen valmistus on merkittävin hiilidioksidipäästöjen tuottaja teollisuudessa. Sen osuus maailmanlaajuisista CO2-päästöistä on tällä hetkellä seitsemän prosenttia. Onneksi on tapoja vähentää teräksen valmistuksen aiheuttamia päästöjä merkittävästi tai jopa poistaa ne kokonaan ja saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoite ja myös auttaa vastaamaan teräksen kasvavaan kysyntään.
Yksi hyvä keino on teräksen kierrätys, joka on saavuttanut vaikuttavan 90 prosentin osuuden monissa osissa maailmaa. Kuitenkin tällä hetkellä käytettävissä olevan romuteräksen määrä riittää täyttämään vain neljänneksen maailmanlaajuisesta kysynnästä. Toinen keino, joka antaa enemmän puhtia kestävän kehityksen trendille, on siirtyminen teräksen kestävämpään valmistukseen. One successful effort is steel recycling, which has reached an impressive 90 percent in many parts of the world. However, the amount of scrap steel currently available is only enough to meet a quarter of the global demand. The second effort gaining more traction in the trend towards sustainability is the transition to more sustainable steelmaking.
Hyvä uutinen on, että itse teräsyhtiöt sekä teräsasiakkaat suhtautuvat yleisesti positiivisesti terästeollisuuden muutokseen. Hyviä aloitteita on monia, mutta haasteena on, että kestävästi tuotetulla teräksellä ei oikeastaan ole selvää määritelmää.
Nykyään ”vihreä teräs” -käsitettä käytetään yleisesti kuvaamaan kestävämmin tuotettua terästä. Mutta mitä vihreä teräs oikeastaan on?
Vihreä teräs viittaa strategiaan, jonka tavoitteena on tehdä teräksen valmistusprosessista vihreämpää ja kestävämpää. Mutta trendi kohti suurempaa kestävyyttä teräksen valmistusprosessissa ei ole täysin ongelmaton. Monet yritykset ovat alkaneet mainostaa terästään ”vihreäksi”, vaikka käytännössä tälle tuotantoprosessille annettu vihreä hyväksyntä pitää sisällään yhtä paljon ongelmia kuin mahdollisuuksiakin. ”Vihreä teräs” -käsitettä käytetään usein kuvaamaan tuotetta, joka ei täytä minkäänlaisia ennalta määritettyjä kriteereitä.
Nykyään yritykset voivat väittää, että niiden teräs on vihreää, vaikka osuus CO2-päästöjen pienentämisessä on merkityksetön tai siitä ei ole mitään hyötyä. Terästä voidaan edelleen kutsua vihreäksi, jos esimerkiksi vain kymmenen prosenttia prosessin kokonaistuotoksesta on vihreää, mutta 90 prosenttia tuotoksesta on yhtä likaista kuin ennenkin. Epämiellyttäviä tosiseikkoja voi laiminlyödä aikana, jolloin on ehdottoman tärkeää kamppailla ilmastonmuutosta vastaan.
”Jokaisella terästä sisältäviä tuotteita ostavalla ja käyttävällä on oikeus tietää, mitä ilmastonmuutoslupaukset pitävät sisällään. Vihreät väittämät eivät riitä”, SSAB:n markkinakehityksestä vastaava Johan Anderson sanoo. Terästeollisuuden vastuulla ei ole pelkästään poistaa hiilijalanjälki, vaan myös näyttää, miten se tehdään.”
Positiivista on, että asiakkaat ja loppukäyttäjät ovat alkaneet kysellä paljon enemmän lukuja ja faktoja, mikä lisää teräksen valmistajien paineita.
”Asiakkaat todella vaativat nollapäästöisiä tuotteita. Se kannustaa ja pakottaa meidät teräksen valmistajat tekemään kaikkemme, että voimme poistaa tuotteen hiilijalanjäljen käytännössä kokonaan”, SSAB:n markkinakehityksestä vastaava Johan Anderson sanoo.
Terästeollisuuden vastuulla ei ole pelkästään poistaa hiilijalanjälki, vaan myös näyttää, miten se tehdään.
SSAB:n markkinakehityksestä vastaava Johan Anderson
Teräksen toimittajaa etsittäessä ei saa aliarvioida, kuinka tärkeää on kyseenalaistaa vihreän teräksen merkki ja tutkia, mitä tämä merkki pitää sisällään, ja pyytää tieteellistä todistetta sille.
Koska vihreästä teräksestä ei ole virallista määritelmää, vain teknologian ja prosessin kehitys pystyvät todistamaan, että tietty teräs on kestävää.
SSAB:n fossiilivapaalla HYBRIT®-teknologialla ei käytännössä ole ollenkaan CO2-jalanjälkeä, mikä tekee siitä todellisen ympäristöteon.
Mullistavassa tekniikassa kyse on vedestä. Vesi jakautuu vedyksi ja hapeksi. Vetyä käytetään poistamaan happi rautamalmista, minkä seurauksena muodostuu vettä. Vesi palautetaan prosessiin raakamateriaalina tuottamaan happea. Tämä muodostaa luonnollisen, suljetun kierron. Saastunutta vettä ei vapaudu, hiilidioksidipäästöjä ei synny ja hiili pysyy maassa, minne se kuuluukin.
HYBRIT®-teknologian avulla SSAB:n tavoitteena on olla maailman ensimmäinen teräsyhtiö, joka tuo fossiilittoman teräksen markkinoille jo vuonna 2026 ja pääsee suuremmilta osin eroon omien toimintojen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä vuoden 2030 tienoilla. Yhdessä kumppaniemme ja asiakkaittemme kanssa SSAB:n tavoitteena on luoda fossiiliton arvoketju kaivokselta lopputuotteeseen.
Täältä saat vastaukset kysymyksiisi ja voit lukea useimmiten kysytyt kysymykset.