Asentajat Niko Teräskoski (vas.) ja Teemu Niemi työskentelevät mekaanisessa kunnossapidossa. Niko toimii myös osaston työsuojeluasiahenkilönä.

 

SSAB:n tavoitteena on olla maailman turvallisin teräsyhtiö. Olemme tehneet tämän tavoitteen eteen työtä pitkäjänteisesti. Hyvä turvallisuuden kehittyminen on lukuisten toimien ja henkilöstön hyvän sitoutumisen ansiota. Henkilöstö käy turvallisuusohjelman koulutuksen, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä turvallisuustietoisuutta, lisätä vastuullisuutta turvallisuuskäyttäytymisessä, vähentää onnettomuuksien ja tapaturmien määrää sekä parantaa prosessiturvallisuutta.

”Pyrimme siihen, että SSAB Europe -divisioonan turvallisuusohjelma ei ole vain koulutusprojekti, vaan se määrittää miten haluamme toimia työyhteisössämme jatkossa. Tahtotilamme on se, että saamme muutettua kulttuuriamme haluttuun suuntaan. Muutosta on ollut jo havaittavissa esimerkiksi ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa”, SSAB:n Hämeenlinnan tehtaanjohtaja Anders Ek kertoo.

”Haluan kiittää kaikkia erinomaisesta työstä turvallisuuden kehittämiseksi. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, johon jokainen pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan”, hän sanoo.

”Tehtailla on vuosien kuluessa tehty turvallisuuden parantamiseksi paljon erilaisia toimenpiteitä, kuten lisätty laitteiden suojausta, suoja-aitoja, henkilösuojaimia jne. Nyt olemme keskittyneet erityisesti turvallisuuteen liittyviin asenteisiin ja ajattelutapoihin. Turvallisuuskulttuurin muutos vie aikaa ja tulokset näkyvät vähitellen”, sanoo turvallisuusohjelman koulutuksissa mentorina toiminut vuorotyönjohtaja Pekka Poikonen.

Henkilöstö suhtautuu turvallisuuteen ja koulutuksen sisältöön positiivisesti. Työyhteisö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeässä osassa ja niiden kautta voidaan vaikuttaa myös turvallisuuteen. Koulutuksessa havainnollistetaan muun muassa erilaisia vuorovaikutustapoja ja opitaan ymmärtämään myös millainen oma vuorovaikutustapa on.

”Koulutuksessa läpikäytävät 10 työkalua antavat meille yhteisen tavan toimia toistemme kanssa. Turvallisuusohjelman koulutuksessa on työyhteisö- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi keskitytty osastoilla oman työn kehittämiseen ja etsimään pienparannuskohteita, joita on jo toteutettu”, kertoo Pekka Poikonen.

 

Riskien arviointi ja tunnistaminen avainasemassa

 

On tärkeää kartoittaa aina ennen työtehtävän aloittamista siihen liittyvät riskit ja miten tehtävä voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti. Esimerkiksi uusien laitteiden käyttöönoton yhteydessä tai jos jotain nykyistä laitetta muutetaan, tarkastellaan niihin mahdollisesti liittyviä riskejä. Päivittäisessä toiminnassa riskien arvioimiseen käytetään työkohteen riskienarviointilomaketta sekä Päivittäinen vaarojen arviointi -vihkoa.

”Riskien arvioinnissa ja niiden tunnistamisessa on havaittu selvää parannusta aiempiin vuosiin nähden sekä laadullisesti että määrällisesti. Tällä on ollut merkittävä vaikutus siihen, että tapaturmien määrä on vähentynyt ja henkilöstön riskitietoisuus lisääntynyt”, sanoo turvallisuuspäällikkö Tommi Nisula Hämeenlinnan tehtaalta.

”Mekaanisessa kunnossapidossa Päivittäinen vaarojen arviointi - vihkoihin kirjatuista riskeistä ja havainnoista tehty kooste jaetaan osastolla kaikille. Näiden pohjalta on tehty monenlaisia parannuksia, esimerkiksi lisätty tasoja tai suojakaiteita. Käytössä on myös työkohteen riskienarviointilomake, jota käytetään muun muassa urakoitsijoiden työkohteeseen perehdyttämisessä”, kertoo asentaja Niko Teräskoski, joka toimii osastolla myös työsuojeluasiahenkilönä.

“Sähköasentajat liikkuvat työssään eri puolilla tehdasta ja tehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Pyrimme työskentelemään pareittain turvallisuuden varmistamiseksi. Riskien perusteellinen arviointi aina ennen työtehtävän aloitusta on välttämätöntä vaikka tilanne vaatisi nopeita toimenpiteitä. Aina on otettava aikaa tuumata ennen kuin tekee”, sanoo sähkökunnossapidossa työskentelevä sähköasentaja Terhi Syrjälä, joka on myös osaston työsuojeluasiahenkilö.

 

SSAB Kankaanpää ja SSAB Finspång, Ruotsi

 

Kankaanpäässä edellinen omalle henkilöstölle sattunut poissaoloon johtanut tapaturma tapahtui elokuussa 2016 ja urakoitsijalle heinäkuussa 2019.

”Turvallisuuden hyvän kehityksen takana on henkilöstön positiivinen asenne turvallisuusasioita kohtaan. Turvallisuushavaintoja on tehty aktiivisesti ja niiden pohjalta on jo tehty joitain pieninvestointeja”, kertoo Kankaanpään tehdaspäällikkö Pauli Heinonen.

Finspångissa omalle henkilöstölle tapahtunut poissaoloon johtanut tapaturma sattui viimeksi tammikuussa 2020.

”Panostus yli viikon kestävään turvallisuuskoulutukseen kaikille Finspångin työntekijöille on lisännyt tietoisuutta ja vaikuttanut osaltaan parantamaan kulttuuria ja vaikuttamaan ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön osallistumiseen”, sanoo Finspångin tehdaspäällikkö Peter Breti.

SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla työskentelee noin 640 ja sen kanssa samaan organisaatioon kuuluvilla maalipinnoituslinjoilla Kankaanpäässä ja Ruotsin Finspångissa molemmissa noin 70 henkilöä.

Vuorotyönjohtaja Pekka Poikonen toimii turvallisuusohjelmassa mentorina.

Sähköasentaja Terhi Syrjälä toimii myös osaston työsuojeluasiahenkilönä.